Jodhaa Akbar

Valmistumisvuosi: 2008. Ohjaus: Ashutosh Gowariker. Pääosissa Hrithik Roshan, Aishwarya Rai Bachchan, Sonu Sood, Raza Murad, Ila Arun Koreografia: Chinni Prakash, Rekha Prakash, Raju Khan. Käsikirjoitus: Haidar Ali, Ashutosh Gowariker. Musiikki: A.R.Rahman, Javed Akhtar. Kuvaus: Kiran Deohans. 209 minuuttia.

Jodhaa Akbar on kuin Kauneuden jumalattaren inkarnaatio. Kaikki tapahtuu kiireettä vavahduttavissa maisemissa ja kulisseissa suloisen musiikin säestyksellä. Elokuvan päähenkilöt, maailman kauneimpana naisena pidetty Aishwarya Rai Bachchan ja saman sarjan Hrithik Roshan, ovat kuin kiiltokuvia.

209 minuuttia Ashutosh Gowarikerin Jodhaa Akbaria imaisee katsojan tehokkaasti 1500-luvun Intiaan, Hindustaniin, missä pienet kuningaskunnat ottivat mittaa toisistaan. Aikakausi oli verinen, mutta Jodhaa Akbar ei mässäile väkivallalla. Näyttävät sotakohtaukset, joissa näytteli muun muassa 80 norsua, ovat nekin mukana kauneuden nimissä. Tai tarjotakseen stereotyyppisille mieskatsojillekin jotakin, koska filmin yleissävy on tavattoman romanttinen.

Jalaluddin Muhammad Akbar (1542–1605) oli Intian kaikkien aikojen mahtavin mogulihallitsija, Taj Mahalin rakennuttaneen Shah Jahanin isoisä. Keisari laajentaa ja hallitsee suurvaltaa yksinvaltiaan ottein, mutta Akbarin haaremiin kärrätyn hinduprinsessa Jodhaan sydäntä ei valloitetakaan mahdilla ja mammonalla.

Tämän päivän kauneuskäsitysten nimissä käsikirjoituksesta on tyystin poistettu Akbarin muut vaimot. Tässä filmissä Akbarin imettäjä on mustasukkaisesti pitänyt maitopoikansa erossa naisväestä. Aivan kuin Hrithik Roshanin Akbar olisi aikaansaava hallitsija siksi, ettei hän voi muuhunkaan purkaa turhautuneisuuttaan.

Jodhaa on päätynyt Akbarille, koska vanhoista maistaan sitkeästi kiinni pitävät hindulaiset rajput-kuninkaat, täytyy joko lyödä tai saada liittolaisiksi. Amerin valtion rajput-kuningas ryhtyy mieluummin Akbarin appiukoksi kuin heittäytyy toivottomaan puolustussotaan. Jodhaa-poloinen on kuitenkin kovin ihastunut taakse jäävään hindusulhaseensa, rajput-prinssiin, ja vielä syvemmin hän rakastaa Krishnaa. Saako hän säilyttää uskontonsa ja pystytyttää Akbarin haaremiin Krishnan alttarin? Akbarhan on muslimi, ja muslimit eivät yleensä hyväksy jumalankuvia taikka pakanuutta.

Elokuvan kauneimmassa, sensuelleimmassa ja vauhdikkaimmassa kohtauksessa Jodhaa ja Akbar mittelevät linnoituksen sisäpihalla miekoin siitä, päättyykö asumusero. K.P.Saxenan dialogi on kautta elokuvan mahtipontista ja jykevää rautalankaisuuteen asti, niin myös nyt:

– Jos peittoat minut nyt, voit hyvillä mielin pysyä Amerissa. Ja jos minä voitan, tulet palaamaan kanssani takaisin Kohota miekkasi!

Nuorenparin suhde etenee kiduttavan hitaasti, vaikka urheilullinen Akbar täyttääkin prinsessan kaikki toiveet ja esitteleekin tälle hyvinmuodostunutta yläkroppaansa. Prinsessaa vokotellessaan Akbar saa häneltä uusia ajatuksia. Jodhaan lausahduksista tulee moguli-Hindustanin valtionpolitiikkaa.

Historialliset spektaakkelit kertovat ehkäpä eniten siitä ajasta, jolloin ne on tehty. Siksi Bollywoodin toistaiseksi kallein filmi on yhteiskunnallisestikin kiehtova.

Tämän päivän Intiassa kuohuu. Suurta muslimivähemmistöä syrjitään monin paikoin, ja toisaalta tavalliset hindut saavat jatkuvasti pelätä muslimien ääriainesten terrori-iskuja. Noidankehä ruokkii itse itseään.

Bollywoodissa vallitsee kuitenkin rauha hindujen ja muslimien kesken. Jodhaa-Akbar haluaa muistuttaa, että hindut ja muslimit voisivat elää sovussa keskenään myös valtakunnan tasolla. Ja miten kaunis Intia silloin olisikaan.

Luonnollisesti filmi onkin päätynyt hinduaktivistien hampaisiin. He tahtovat muistuttaa, ettei oikea mogulikeisari Akbar ei ollut ihan niin suvaitsevainen muslimi kuin elokuva antaa ymmärtää. Elokuvassa riemuitaan siitä, kuinka Akbar poisti pakanoilta kerätyn veron, mutta historiantutkijoitten mukaan hän palautti sen myöhemmin voimaan. Hindutemppeleiden tuhoamisessakaan Akbarin valtakausi ei ollut synnitön. Lisäksi tämän päivän rajputit vakuuttavat, että elokuva vääristelee räikeästi totuutta siitä, kuka naikaan kenet ja miksi. Hindujen kiivaan vastustuksen vuoksi leffantekijätiimi ei päässyt kuvaamaan teostaan kaikkiin haluamiinsa paikkoihin.

Joka tapauksessa Akbarin tiedetään olleen mogulihallitsijoista suvaitsevaisin, uskontojen välisten vuoropuhelujen edistäjä. Hän uudisti hoviaan niin, että lopulta kolmasosa hovimiehistä oli hinduja. Akbar myös paitsi uudisti verotusta hinduille mieluisampaan suuntaan, myös tuloverotti kaikkia kansalaisiaan saman verran, jolloin rikkaat maksoivat enemmän veroa kuin köyhät. Se oli 1500-luvulla aivan uutta.

Lisäksi Akbar oli muun muassa taiteilijoiden unelmamesenaatti, filosofi sekä – tässä asiassa elokuva ei liioittele – villinorsujen kesyttäjä!

Tripla-DVD-pakkaus tarjoaa karamelleiksi kermakakun päälle vielä koko joukon elokuvasta poistettuja kohtauksia, joiden olisi suonut siihen jäädä.

Sisältää upeita postikortteja!